Lukukausimaksukeskustelun piirteitä

Lukukausimaksuja on ehdotettu useassa mietinnössä, selvityksessä ja mielipidekirjoituksessa. Lukukausimaksujen on ajateltu tuovan helpon ratkaisun opintoaikojen pituuteen, korkeakoulujen rahoitukseen, ulkomaisten opiskelijoiden houkutteluun, opiskelumotivaatioon ja moneen muuhun.

Opintoaikoja on jo rajattu laissa, ja tutkintorakenteen uudistuksen mukanaan tuoma aikaraja osoitti selkeästi, että tehostumista saadaan aikaan ilman maksuja. Opiskelijoita valmistui monesta yliopistosta lähes kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna. SYL uskoo, että tehostettu opintojen ohjaus ja tukipalvelut ovat paras keino opintoaikojen lyhentämiseen, eikä rajauksia tai maksuja tarvita. Opinnot ovat nykyään hyvin paljon suunnitellumpia henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ja kaksiportaisen tutkintorakenteen myötä.

Yliopistojen rahoitukseen korkeat maksut voisivat tuoda parannusta, mutta pitkässä juoksussa tämä koituisi koko Suomen tappioksi, kun kaikkien ihmisten lahjakkuutta ei saada hyödynnettyä. Ulkomaalaisille suunnatut maksut toisivat hyvin pienen lisärahan yliopistoille, sillä näitä opiskelijoita on hyvin vähän, eikä maksullisiin koulutusohjelmiin houkutteleminen ole yhtään helpompaa kuin maksuttomiin.

Opintojen tehostamiseen liittyvät argumentit (esim. opintosetelit) ovat täysin turhia, lisäkustannuksia ja byrokratiaa aiheuttavia, koska opintoaikojen rajaus ja tutkintorakenteen uudistaminen ovat jo osoittaneet, että tehostaminen onnistuu jo nyt. Rahoituksen kasvattamisen argumentit ovat huonoja, koska vain ulkomaalaisille suunnatut maksut eivät toisi lisärahaa juuri lainkaan ja suomalaisille suunnatut maksut tuhoaisivat tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän lopullisesti.

Nykytilanne

Tästä huolimatta

(Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007)

"Ulkomaille suuntautuva tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi. Käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Kokeilun tulokset arvioidaan ennen järjestelmän muutoksia."

YLIOPISTOLAKILUONNOKSESTA:

Koulutusohjelman maksullisuus. Hallitusohjelman mukaisesti yliopistolakiin ehdotetaan sisällytettäväksi määräajan voimassa oleva säännös, jonka perusteella yliopistojen yksittäisissä ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissä koulutusohjelmissa voitaisiin kerätä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksukokeilun on tarkoitus muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, jonka avulla vahvistettaisiin korkeakoulujen kansainvälistymistä ja luotaisiin korkeakouluille uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Yliopistolain voimaanpanosta annettavan lakiehdotuksen 1 §:n mukaan säännös olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2014.

Lukukausimaksukokeilu koskisi yliopistojen osalta erillisiä maisteriohjelmia. Kokeilun piiriin voisivat kuulua yliopiston harkinnan mukaan kaikki vieraskieliset ohjelmat, jossa opiskelijoita rekrytoidaan myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Koulutusohjelmista, joissa maksuja voi periä, sovittaisiin yliopistojen esityksestä opetusministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa ja niistä säädettäisiin opetusministeriön asetuksella. Kokeilun piiriin on tarkoitus hyväksyä ensisijaisesti kansainvälisessä yhteistyössä laadittuja koulutusohjelmia sekä yhteistutkintoja myöntäviä koulutusohjelmia, kuten Erasmus Mundus -ohjelmia, joissa opiskelijoita rekrytoidaan pääasiassa EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää siihen, että kokeiluun osallistuvat koulutusohjelmat edustavat eri koulutusaloja, jotta kokeilun aikana saadaan riittävän monipuolisesti kokemuksia maksullisen koulutuksen kysynnästä.

Korkeakoulut päättävät EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksujen suuruudesta kokeiluun kuuluvissa ohjelmissa. Malli jättäisi korkeakouluille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja joustavasti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Korkeakoulujen kilpailukykyisimpiä ja vetovoimaisimpia ohjelmia voitaisiin hyödyntää myös taloudellisesti.  Maksullisista ohjelmista saatavat lisätulot jäävät korkeakoulujen käyttöön, eivätkä ne pienennä korkeakoulujen perusrahoitusta.

Korkeakoulujen tulee kehittää maksullisiin ohjelmiinsa apurahajärjestelmä, jolla voidaan tukea lahjakkaiden ulkomaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa. Apurahajärjestelmästä ei ole tarkoitus antaa yksityiskohtaisia säännöksiä, vaan yliopistot voisivat luoda tarvittavan järjestelmän parhaaksi katsomallaan tavalla. Apuraha voisi yliopiston harkinnan mukaisesti kattaa opiskelijan lukukausimaksut tai osan niistä taikka se voisi kattaa myös opiskelijan elinkustannuksia kokonaan tai osittain opiskeluaikana.

Erasmus Mundus -ohjelman stipendijärjestelmässä opiskelijalle ohjautuvat stipendirahat voidaan hallinnoida koordinoivan yliopiston kautta, jolloin raha ei välttämättä konkreettisesti liiku suomalaisen partneriyliopiston kautta. Tästä huolimatta myös Erasmus Mundus -ohjelman mukainen stipendijärjestelmä olisi katsottava säännöksen 2 momentissa tarkoitetuksi apurahajärjestelmäksi.

Koulutuksen maksullisuutta koskevan säännöksen ehdotetaan olevan voimassa viisi vuotta. Siirtyminen maksullisiin koulutusohjelmiin on merkittävä muutos, jonka vaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Kokeilun aikana on tarkoitus selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin ohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja opiskelijavirroille sekä vieraskielisen koulutustarjonnan laadulle. Yliopistoilla on lakiehdotuksen 48 §:n nojalla velvollisuus kerätä ja toimittaa opetusministeriölle tarvittavat tiedot kokeilun seurantaa ja arviointia varten.